Viime hoitajakäynnille paino oli noussut 800 grammaa. Osa siitä johtui (toivottavasti) turvotuksesta, joka puolestaan johtuu kuukaudenajasta, yms. seikoista. Mutta silti. 800 gramman helvetti.
Tein tänään kanawokkia, josta tuli tosi hyvää. Söin sitä myös itsekin, mikä aiheutti ahdistuksen, pelon ensi viikon lääkärikäynnistä. Miksi miksimunpitää? Tällä hetkellä paranemismotivaatio on niin olematon, niin hauras ja pieni.
Tänään olin myöskin nuorisopolilla. Lääkitystä suurennettiin, ja enpä tiedä mitä siihen sanoisin. Sanottavaa ei ole.
Huomenna kaverin kanssa mennään shoppailemaan, minä kokonaisen nutridrinkin voimin, mutta kuitenkin. Tuntuu ihanalta nähdä ihminen, joka on niitä eniten kannustavimpia ja ymmärtävimpiä tätä sairautta kohtaan.
Halusin vaan sanoa että tsemppiä ja kiinnostuin blogistasi. Kyllä me viel parannutaan, minä epätyypillisestä ja sinä anoreksiasta, eiks joo :)
VastaaPoistaAmelie: Kiitos voimaa antavasta kommentista! :) Tsemppiä myös sinulle, ja kyllä me tosiaan vielä parannutaan, pikkuhiljaa eteenpäin! :)
VastaaPoista