torstai 11. marraskuuta 2010

Dancing with snowflakes

                                                   
                                                        Hän tanssii lumihiutaleiden kanssa

                                                                                     huurteisella niityllä
                                                                                 Mustat hiukset liehuvat
                                                                              pyyhkäisevät kalpeaa ihoa
                                                                                joka on valkea kuin lumi
                                                                            kevyesti kuin linnun höyhen

                                                                lumi sataa pisaroiksi hänen silmäripsilleen
                                                                                       ja hän nauraa
                                                                     antautuu viileän tuulen vietäväksi
                                                                                   levittää siipensä
                                                              joiden pinnalla kimaltavat jäätyneet kyynelet.


Olen ollut kipeänä sekä eilisen, että tämän päivän. Tänään erehdyin menemään kouluun, josta äiti sitten joutui hakemaan minut pois, mahakipu ja päänsärky kun eivät vieläkään olleet hellittäneet!
Kotona makaaminen on sekä rentouttavaa, että ahdistavaa: en pistä pahakseni leffailua mutta paikallaan makaaminen aiheuttaa ahdistusta, kun on siitä huolimatta syötävä vaikkei minnekään pääse yhtään liikkumaan.
Muuten aikani kuluu datailemalla, lukemalla ja joululahjoja tehdessä. Odotan jo joulua ihan älyttömästi! Rakastan tehdä joululahjaostoksia ja paketoida lahjoja, leipoa pipareita ja joulutorttuja ja viettää aikaa perheen kanssa. Joulun tunnelmassa on jotain ihanan erityistä.
Keskiviikkona tapahtui muuten jotain jännää.
Ulkona satoi hiljalleen lumihiutaleita. Minä ja kaverini olimme tulossa teknologian tunnilta ja juoksimme lumihiutaleiden leijaillessa pihan poikki. Yhtäkkiä oloni oli höyhenenkevyt ja minusta tuntui, kuin olisin ollut joku muu. Elokuvan tai kirjan henkilö. Minun oli mentävä takaisin ulos ja juostava lumisateessa vielä hetki. Se oli yksi niistä pienistä hetkistä, jotka tuntuvat jollain tavalla erityisiltä ja lumoavilta.

runo on omakirjoittamani.

2 kommenttia:

  1. Ihana runo♥ Mää myös odotan joulua tosi paljon. Koko ajan mietin joululahjoja ja muuta sellaista:D
    Paljon haleja ja voimia paranemiseen<3

    VastaaPoista
  2. fashion: kiitos! <3 onneksi jouluun ei tosiaan ole enää pitkä aika! :)
    haleja ja voimia myös sulle ja ihanaa joulunodotusta!<3

    VastaaPoista